Japanilainen keittiö

Idea Japani-keittiön laajempaan testailuun syntyi kirjahyllyyn pesiytyneistä Japani- ja Aasia-keittokirjoista. Päätimme laajentaa sushirepertuaaria ja kokeilla lisäksi muutamia uusia tuttavuuksia. Sushi oli hyvää kuten aina, erityisesti inarisushit (eli nyytit) olivat hauskan makuisia. Munakkaanrullausmestari Karoliina rullaili komeat munakkaat riisipallojen päälle, ja lisäksi erityistä silmäniloa tuottivat mätitäytteiset gunkan-kaunottaret. Myös inside-out-rullia kokeiltiin, ja niihin paahdetut seesaminsiemenet toivatkin hauskasti potkua. Alla koko häikäisevä kokoelma.





Omat suosikkini sushien lisäksi olivat gyoza-nyytit sekä punasipulipikkeli. Tässäpä ohjeet:

GYOUZA (resepti kirjasta Kimiko Barber: YO! Sushi, The Japanese Cookbook)
4 annosta

20-25 kpl gyozataikinalevyjä
1 tl rypsiöljyä paistamiseen
gyozakastiketta

Kasvistäyte:
muutama suuri herkkusieni (siitakesienet vielä autenttisempia)
1 sipuli
1 porkkana
1 kaali
4 kurttukaalin eli savoykaalin lehteä
1 valkosipulin kynsi
0,5 rkl tuoretta inkivääriä
1 tl seesamiöljyä
1 rkl maissitärkkelystä
0,5 purjoa

Silppua täytteet ja sekoita ne keskenään. Ota yksi qyozalevy ja kostuta se vedellä. Laita noin teelusikallinen täytettä levyn toiselle puolikkaalle ja taita toinen sen päälle. Painele reunat kunnolla yhteen.

Lämmitä suuri paistinpannu ja lisää öljy. Laita nyytit pannulle ja paista 3-5 min. tai kunnes alapuoli on saanut sopivasti väriä. Käännä ympäri ja paista myös toiselta puolelta. Paista kaikki gyozat näin. Lopuksi laita kaikki nyytit takaisin pannulle ja lisää joukkoon puolikas lasillinen vettä. Peitä pannu välittömästi kannella ja anna höyrystyä, kunnes kaikki vesi on haihtunut.

Tarjoile gyozakastikkeen kanssa.



PUNASIPULIPIKKELSSI (resepti kirjasta Ellen Brown: Sushi with style)

1 pussi punasipuleja
3 valkosipulin kynttä
n. 2 dl riisiviinietikkaa
0,75 dl fariinisokeria
1 rkl appelsiininkuorta raastettuna
1 tl suolaa (koshersuolaa)
0,25 tl kuivattuja chililastuja

Silppua sipulit puolikkaiksi renkaiksi. Kuumenna paistinpannu ja laita sille silputtu valkosipuli, etikka, sokeri, appelsiininkuori, suola ja chililastut. Kiehauta välillä sekoittaen, ja sen jälkeen pienennä lämpöä ja anna vetäytyä noin 3 min.

Lisää pannulle sipulit, ja anna ainesten tekeytyä n. 4-5- min keskilämmöllä tai kunnes sipulit ovat pehmenneet. Poista sitten pannu levyltä ja napsi valkosipulinkynnet halutessasi pois.

Siirrä seos purkkiin ja sen jäähdyttyä anna tekeytyä jääkaapissa viikon verran. TAI SITTEN TEE KUIN MARTAT, ja syö välittömästi. Erittäin hyvää myös näin.


Japanilainen jälkiruokamme, kinako-mochi, muistutti erehdyttävästi uunissa käytettyä pyyhekumia. Paitsi ulkonäöltään, myös maultaan. Reseptin voinemme siis jättää julkaisematta, kuva puhukoon puolestaan.


Onneksi tarjolla oli myös vanilijajäätelöä azukipapuhyytelön kera:

1 l vaniljajäätelöä
1 levy azukipapuhyytelöä
1 pkt ananaskirsikoita

Vanilijajäätelön päälle annosteltiin parin teelusikallisen verran azukipapuhyytelöä sekä pari ananaskirsikkaa. Oikeaoppiset nauttisivat vahvan vihreän teen kera.

Näiden ruokalajien lisäksi kokkailimme okonomiyakia (katkarapupannari) sekä ramenia (tofunuudelikeitto), mutta ne jääköön tässä yhteydessä tarkemmin esittelemättä.

Kiitos Japani-martoille, sitten vain kohti venäläistä keittiötä! :)

//Mirjami

Me martat

Maailma on täynnä hyviä yhdistelmiä. Niitä ovat muun muassa kesä ja aurinko, viini ja juusto, hiihtolenkki ja kuuma kaakao. Yhdistelmistä paras on kuitenkin nippu ystäviä ja hyvä ruoka, ja juuri siitä syystä Marttakerho on perustettu.

Kokoonnumme suunnilleen kerran kuussa jonkun martan ahtaaseen tai vaihtoehtoisesti käsittämättömän ahtaaseen keittiöön. Emäntämartta on suunnitellut ennalta illalle menyyn jonkin yhdessä sovitun teeman ympärille. Olemme viimeisen parin vuoden sisään ehtineet nautiskella muun muassa sushista (josta kaikki alkoi, vahingossa), karjalanpiirakoista, blineistä, tortellineista ja tapaksista. Maakohtaisista keittiöistä on kokeiltu ainakin kreikkalaista, australialaista, ranskalaista, israelilaista, etiopialaista, thaimaalaista ja japanilaista. Ihan oman kategoriansa muodostanee riihimäkeläinen kesägrillailu. Lisäksi juustoista ja viineistä on nautiskeltu jo pariinkin otteeseen talven pimeinä iltoina.

Kokoontumisiamme yhdistää iloinen tunnelma, loputon nauru ja yletön itsekehu: ruokamme nimittäin onnistuvat aina. Erinäiset sammakonkutu-assosiaatioita synnyttäneet jälkiruokakokeilut ovat olleet vain merkityksettömiä pikku kömmähdyksiä, jotka selittyvät aukottomasti reseptien virheellisyydellä.

Marttakerho on ehtinyt kokoontua jo niin monet kerrat, että osa resepteistä on valitettavasti hautautunut jonnekin reseptien hautausmaalle. Vastedes yritämme kuitenkin tallettaa niitä tänne sekä omaksi että muiden riemuksi (ja Riikan kauhuksi) :D

Eläköön marttakerho!

//Mirjami